To give light to that which is without was inspired by and conceived in the post-Living Room limbo, a temporary state of darkness in the middle of the brightest summer. Tracks 1 and 3 were recorded in live performances during Spring 2005. Track 2 constructed from location recordings made in Spring & Summer 2005.
“When the darkness grows denser, I would penetrate to its very core and ground, and would not rest until amid the pain a light appeared to me, for in excessu affectus Nature reverses herself. I would turn in rage against myself and with the heat of my rage I would melt my lead. I would renounce everything and engage in the lowest activities should my depression drive me to violence. I would wrestle with the dark angel until he dislocated my hip. For he is also the light and the blue sky which he withholds from me.” – C.G. Jung 1959
SPECDR05035
CDR in hand-printed cover with insert, numbered edition of 93 copies.
Reviews
“Exploding all conventions, Niko Skorpio explores regions rarely visited. This mix of doom, experimental and delicate dark ambiance pleases more than it frightens, yet without seeming to try. In the end we come out of this experience with a head full of new possibilities and musical arrangements (this, the same brain that is usually too narrow to understand the complex and steep steps). An unforgettable and intoxicating experience.”
(GIAG.lv)
“Tälle minialbumille on koottu kaksi liveraitaa ja yksi erillisteos. Avaamassa on taltiointi Nikon erinomaiset yleisöpalautteet saanut ambientsetti “Ripir Siatris” Living Room -klubin päättäjäisistä. Se on käytännössä yhtä lyhyttä puhepätkää ja sen takana tapahtuvia muutoksia, matka hypnoosiin joka yhtäkkiä repeilee voimakkuuksien ja intensiivisyyden vaihdellessa. Puhe katoaa lopulta ja sen tilalle tulee lapsikuoron kautta hajanaisempaa aineistoa, pulputusta ja sihinää jotka muodostuvat lopulta drone-aalloiksi.
Toisena soi “Nigredo II”, tuulisemman ja maisemallisemman oloinen teos hankauksilla ja uhkaavilla murinoilla, raita joka jättää ainakin minut hiukan kylmäksi vaikka täyttääkin tilan todella kauniisti. Kiekon päättää selvästi erilainen, napsuvin dronein ja kliinisin irtoäänin avautuva live-kappale “Putrid Seed” BAF-festivaaleilta helmikuulta 2005. Sen hajanaista tunnelmaa hallitsee voimakas kaiku, joka yhdistää palaset kokonaisuudeksi. Rakenteellisesti se on levyn ehdottomasti kiinnostavin teos, mutta on niin voimakkaasti “esitetyn” oloinen ettei se kosketa kunnolla. Lähinnä voisin sanoa että se on taiteellisesti valtavan hieno raita, mutta en vain satu pitämään siitä lainkaan. Veikkaan sen kuitenkin olevan monelle muulle levyn ehdoton huippukohta.
To Give Light maistuu selvästi välityöltä, dokumentilta vaihtoehtoisista tulkinnoista varsinaisten albumien sivulla. Sellaisena se on erittäin vahva, vaikka jakaneekin mielipiteitä. Vakavasti tehdyn ambientin harrastajalle tämä ei taatusti tuota pettymystä, vaikka ei pitäisikään kiekon koko sisällöstä.”
(Kuolleen Musiikin Yhdistys)
“Usually Niko Skorpio’s work can be found on ‘real’ CDs or 7″s on his own Some Place Else label, but for reasons for entirely clear it’s a CDR here. Maybe a clean up of archives or a forecast of future material? Seeing all three pieces were recorded live, it’s maybe the first of the two. The first piece starts out in a very dark ambient industrial vein, not unlike old Archon Satani or Inanna, but noise prevails towards the end of the piece. The other two pieces are a bit shorter, but here too a strong retro sound of the good old days of ambient industrial (synthesizers and reverb) zips through. It’s dark, it’s deep and it plays the card of mood music very well. Nice, but maybe not something I would have expected to hear from Niko Skorpio in this stage of his career.”
(Vital Weekly)